Marianne Larssen ja Anne Cath. Silviken, SÁNAG, Sámi Klinihkka 

Diibmá jápme Norggas 693 olbmo iešsorbmemii, 495 ledje dievddut. Go guovttis golbmasis dán statistihkas leat dievdoolbmot, de dat mearkkaša ahte dárbbašit buoret ipmárdusa ja eanet máhtu dán birra. Mii dárbbašit iešsorbmeneastadandoaibmabijuid mat leat heivehuvvon dievdoolbmuide. 

Odne, čakčamánu 10. beaivvi lea Máilmmi iešsorbmeneastadanbeaivi. Dán jagi fáddán lea “Changing the Narrative on Suicide”. Mii ávžžuhuvvot nuppástuhttit ipmárdusa iešsorbmema ektui, muhto maid dat mearkkaša? Ammal áigi lea láddan hállagoahtit iešsorbmema birra ja dohkkehit ahte iešsorbmen lea duođalaš álbmotdearvvašvuođaváttisvuohta man geažil oallugat jápmet. Juohke iešsorbmen guoskkaha oallugiid, ja mis lea bággu ságastallagoahtit rahpasit iešsorbmema birra sihke servodat- ja indiviidadásis. Mii fertet nuppis duostat jearrat lea go eallin nu hástaleaddji ahte jurddaša iešsorbmema čoavddusin. Go nuppástuhttit iežamet jurdagiid iešsorbmema birra, de soaitá álkit bargagoahtit hástalusain, nannet máhtu ja čájehit ipmárdusa ja doarjaga sidjiide geat gillájit iešsorbmenjurdagiid ja iešsorbmema geažil. 

Miessemánus álggahedje Davvi RVTS ja Dearvvašvuođadirektoráhta ovttas eará aktevrraiguin diehtojuohkinkampánjja “Hála iešsorbmenjurdagiid birra – dat sáhttá gádjut heahkka” Davvi-Norggas. Áŋggirdeapmi fuomášuhtii dievdoolbmuid vásáhusaid iešsorbmenjurdagiid ja iešsorbmema ektui. Artihkalráiddus muitaluvvui ahte machokultuvra ja eará norpmat dagahit ahte dievddut eai oza veahki go eallin šaddá hástaleaddjin. Dievddut baicce gillájit jaskatvuođas. Eai sii galgga čájehit dovdduid, sii han leat gievrra ja vurdojuvvo ahte birgejit. Sáhttá go machokultuvra okta sivain manin nu olu bártnit ja dievddut jápmet iešsorbmemii? Áŋggirdeamis muitalit dievddut ahte lea dehálaš dohkkehit ahte sis leat iežaset vuogit birget hástaleaddji dilis. Sii muitalit maid ahte go bohtet dan dássái ahte ohcet veahki, de vásihit ávkki ja doarjaga. 

Dievddut leat obbalaččat eanet negatiiva bivdit veahki, čájeha dutkan. Eai sii oza veahki seamma dávjá go nissonolbmot go dearvvašvuođain bártidišgohtet, ja dát guoská erenomážit psyhkalaš dearvvašvuođaváttuide. Maŋimuš jagiid leat iešguđetlágan perspektiivvat fuomášuhttán dievdduid veahkkeohcama. RVTS Sør erenomášráđđeaddi Torstein Garcia De Presno čálii 2022:s kronihka “Dievddut eai ánssáš heajos beaggima eallinbirgema ektui”. Garcia ovdanbuktá miellagiddevaš perspektiivvaid mat hástalit servodaga ipmárdusa dievdduin ja iešsorbmemis. Son jearrá maid lea go jur nu ahte nissoniin lea buoret birgehallanstrategiija ja ahte ságastallama bokte čoavddášii buohkaid váttisvuođaid? Garcia čállá ahte dievdduin sáhttá eará birgehallanstrategiija ja ahte dievdduide galggašii fállat eará dikšovuogi go dušše ságastallamiid. De soaittášii eastadit iešsorbmemiid. NTNU stipendiáhta Viktoria Bakken ges čilgii gieskat muhtin artihkkalis mo sohkabealit suddjejit iežaset buoremusat iešsorbmenjurdagiin ja iešsorbmemis. Nieiddaid ja nissoniid buoremus suddjen leat lagas ja buori bearašoktavuođat ja oadjebasvuohta váhnemiidda. Bártniid ja dievdduid buoremus suodji ges lea valáštallan ja astoáiggedoaimmat. Gánddat čilgejit ahte eai háliit lagamusaide noađđin. Danin čiegadit iešsorbmenjurdagiid.  

Čakčamánu 19. beaivvi lágiduvvo “Ingen manns land – å bryte barrierer i møte med selvmordstanker” nammasaš konferánsa Romssa gávpogis. Konferánsa čalmmustahttá iešsorbmema, iešsorbmenjurdagiid ja vásáhusaid dievdduid perspektiivvas. Konferánssas jerret manin dievddut eai oza veahki seamma dávjá go nissonolbmot go iešsorbmenjurdagat badjánit? Rievddašii go dát jus dievddut hállagoađáše dovdduid birra, vai lea go nu ahte veahkkeapparáhta ferte heivehit bálvalusaid dievdduide? Makkár galggašii veahkki man fállat dievdduide? Dáid gažaldagaid lea dehálaš digaštallat ja lea erenomáš dehálaš ahte dievddut besset muitalit vásáhusaid ja dárbbuid birra.

Maid sáhttet veahkkeapparáhta ja earát oahpat dievdduid vásáhusain? Mis lea vissásis dárbu viiddidit iežamet perspektiivva gávnnahan dihte mii livččii veahkkin ja doarjjan dievdduide iešsorbmenheahtedilis. Mo sáhttit buorebut heivehit kultursensitiiva lahkoneami sihke sohkabeali ja maskulinitehta, báikkálaš konteavsttaid ja etnalaš gullevašvuođa ektui? Jus dán galgat máhttit vástidit, de dárbbašit eanet gelbbolašvuođa fáttá birra. Mii fertet ságastallat dievdduiguin go sii dovdet iežaset hástalusaid buoremusat.  

SÁNAG ovttasbargá Norgga árktalaš universitehtain ja Ubmi universitehtain doavttergrádaprošeavttain mas sámi dievddut muitalit manne iešsorbmenjurdagat badjánedje, manin geahččaledje čađahit iešsorbmema ja mii dagahii ahte eallin fas jorgalii buoret guvlui. Persovnnalaš vásáhusat nannejit min ipmárdusa ja máhtu, ja gealboloktemin lea vejolaš ásahit eastadandoaibmabijuid mat livččii ávkin bártniide ja dievdduide. 

Máilmmi iešsorbmeneastadanbeaivvi lea vejolaš iešguđetge ládje áŋgiruššat. Norggas lea LEVE – Landforeningen for etterlatte ved selvmord ovddasvástideaddji dán beaivvis ja sis leat lágideamit iešguđetge báikkiin miehtá riikka. Don soaittát oassálastimin, ja jus it, de doaivut ahte geavahat dán beaivvi álggahit ságastallama iešsorbmema birra. #Start the Conversation#